Etsi

    Hakutulokset

    Sulje

    Ilmastonmuutos voi aiheuttaa maaperässä laajalle levinneen seleenin puutteen




    Sveitsiläiset tiedemiehet varoittavat, että ilmastonmuutos voi aiheuttaa seleenipitoisuuksien pienentymistä maaperässä. Erityisesti Euroopassa se voi aiheuttaa viljelysmaahan matalampia seleenipitoisuuksia. Seleeni on elämälle välttämätön hivenaine, jolla on merkittävä rooli elimistön useassa proteiinisynteesissä. Seuraavassa on tutkimuksista samoin kuin eduista, joita orgaaninen seleenihiiva tarjoaa.

    Maailman väestöstä noin miljardin ihmisen arvioidaan saavan liian vähän elintärkeää seleeniä. Erityisesti Suomen maaperässä seleeniä on niukasti, koska jääkauden myllerrykset ”höyläsivät” sen vähiin. Kun Suomessa alettiin tutkia nautaeläinten lihasrappeumaa, sen aiheuttajaksi ilmeni seleenin puute. Tämän seurauksena Suomessa alettiin lisätä keinotekoisiin lannoitteisiin seleeniä jo 1984. Peltokasvien ja kotieläinten seleenipitoisuuksia on seurattu siitä lähtien, ja lisätyn seleenin määrää on säännelty tulosten mukaan.


    Luomuruokailijan on turvattava seleenin saanti itse

    Luonnonmukainen viljely toteutetaan myös Suomessa ilman keinotekoisia lannoitteita. Tästä johtuu, että luomusadon seleenipitoisuus on merkittävästi pienempi. Ketju kertautuu niin, että luomulehmän maidossa on seleeniä vähän. Oikeutetusti voi sanoa, että luomutuotteita nauttivalla vegaanilla on aivan erityinen syy pitää huoli omasta seleenin saannistaan.

    Yleiselläkin tasolla ongelma saattaa pahentua. Sveitsiläiset tutkijat ovat mitanneet maanäytteiden tasoja vuodesta 1994, ja tutkimus osoittaa, että muutokset ilmastossa ja maaperässä saattavat tulevaisuudessa vähentää viljasadon seleenipitoisuutta.

     

    Eurooppa vaaravyöhykkeessä

    Tutkijat arvioivat raportissaan, että jo nykyisellään vähäinen seleenin saanti voi entisestään huonontua, kun ilmastonmuutos vähentää luontaista seleenin esiintyvyyttä viljelysmaassa.

    Tutkijoiden arvion mukaan noin 66 prosentissa viljapelloista erityisesti Euroopassa ja Yhdysvalloissa seleenipitoisuus vähenee merkittävästi vuoteen 2080 mennessä. Tämä huonontaisi entisestään seleenin saantia, josta nykyisin kärsii jo joka seitsemäs ihminen maapallolla.



    Seleenirikastettu keinolannoite

    Miten pidetään huoli ihmisten terveyttä ylläpitävästä riittävästä seleenin saannista? Siinäpä onkin kysymys. Suomi alkoi lisätä seleeniä keinotekoisiin lannoitteisiin 1980-luvun puolivälissä ja onnistui näin parantamaan väestön seleenin saantia, mutta menetelmällä on myös haittansa.
    Seleeni on vähenevä aine, asiantuntijoiden mukaan luonnon seleenivarat on tyhjennetty 40 vuodessa. Keinolannoitteisiin lisätystä seleenistä kasvit pystyvät käyttämään vain osan, joten olisi hyvä, jos osaisimme paremmin hyödyntää tämän rajallisen luonnonvaran.


    Ravintolisä voisi olla parempi ratkaisu

    Nimenomaan sellainen, joka sisältää orgaanista seleenihiivaa. Tämä seleeni imeytyy elimistöön hyvin ja koituu kehon hyväksi.

    Pharma Nordin orgaanisesta seleenihiivasta (Seleno Precise) imeytyy tutkimusten mukaan 88,7 % ja tästä elimistöön jää 74 %, mikä merkitsee hyvää biologista hyötyosuutta. Valmisteen hiiva on inaktivoitu kuumentamalla.




    Auttoi ikäihmisiä pysymään terveenä

    Ruotsalaiset tiedemiehet osoittivat 2013 julkaistussa tutkimuksessa, että ikääntyneet ihmiset, jotka ottivat SelenoPrecise -tabletin päivittäin yhdessä ravintolisä Bio-Qinon Q10:n kanssa, pysyivät terveempinä kuin ne, jotka ottivat lumevalmistetta. Tämä tutkimus (KiSel-10) julkaistiin International Journal of Cardiology -lehdessä.

     

    Seleeniriippuvaiset entsyymit

    Ihmisellä on 25–30 erilaista seleenistä riippuvaista entsyymiä, joita kutsutaan selenoproteiineiksi,
    eivätkä ne toimi kunnolla ilman seleeniä. Nämä selenoproteiinit vastaavat kehossamme mm. seuraavista toiminnoista:

    • Immuunipuolustus
    • Kilpirauhasen toiminta (aineenvaihdunta)
    • Solujen suojaaminen
    • Lisääntyminen (hedelmällisyys)


    Elimistömme tarvitsee tietyn määrän seleeniä joka päivä tyydyttämään selenoproteiineja ja ylläpitämään niiden normaalia toimintaa.

    Ihmisen tarvitsemasta seleenimäärästä keskustellaan jatkuvasti. Valtaosa asiantuntijoista arvioi määräksi 70–100 mikrogrammaa vuorokaudessa, ehkä hivenen enemmän. Suomessa vuorokautinen saanti on 2000-luvulla vakiintunut keskimäärin tasolle 80 mikrogrammaa.
     

    Lisätietoa seleenistä



     

    Lähteet:
    Jones GD, Droz B, Greve P, Gottschalk P, Proffet D, McGrath SP, et al. Selenium deficiency risk predicted to increase under future climate change. Proc Natl Acad Sci USA. 2017
    Alehagen U, et al. Cardiovascular mortality and N-terminal-proBNP reduced after combined selenium and coenzyme Q10 supplementation: A 5-yeas prospective randomized double-blind placebo-controlled trial among elderly Swedish citizens.  Int J Cardiol. 2012. E-pub ahead of print.
    Komission asetus (EU) No 432/2012.
    Eurola M, Alfthan G, Ekholm P, Erlund I, Korkalainen K, Luomanperä S, Mannio J, Salminen P, Suoniitty T, Venäläinen E-R, Ylivainio K, Hietaniemi V. Seleenityöryhmän raportti 2016. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 31/2016.