Erityinen D-vitamiinin diagnostiikkatyökalu
Carsten Carlberg on tutkinut eroja D-vitamiinin hyödyntämisessä myös yhdessä Abu Dhabin GDC-sairaalan tutkija Afrozul Haqin kanssa. Kaksikon tutkimuksissa, nimeltään VitDmet ja VitDbol, on selvästi nähtävissä, että erot ihmisten D-vitamiinivasteessa ovat edelleen olemassa.
Tutkimuksiin osallistuneiden havaittiin muodostavan kolme eri ryhmää: korkean, keskitason ja matalan tason hyödyntäjät. Osallistujien veren D-vitamiinipitoisuus ei välttämättä korreloinut sen kanssa, kuinka hyvin he hyödynsivät D-vitamiinia. Selittäväksi tekijäksi eroille paljastuivat geenit ja ihon sävy.
Saadakseen paremman kokonaiskuvan D-vitamiinitasoihin liittyvistä tekijöistä tutkijat kehittivät diagnostiikkatyökalun, joka nimettiin D-vitamiinivasteen mittariksi. Sen tarkoitus on mitata ihmisen yksilöllistä kykyä hyödyntää D-vitamiinia sen sijaan, että mitattaisiin ainoastaan veren D-vitamiinipitoisuutta.
Käyttämällä uutta työkalua tutkijat havaitsivat, että jopa 25 % tutkimukseen osallistuneista oli matalan tason hyödyntäjiä. Tämä ihmisjoukko tarvitsi suuremman määrän D-vitamiinia saadakseen saman terveyshyödyn kuin korkeamman tason hyödyntäjät
Haastamassa perinteisiä suosituksia
Tutkimusten tuoma uusi ymmärrys voi haastaa D-vitamiinin yleiset saantisuositukset, jotka eivät nykyisellään huomioi yksilöllisiä eroavaisuuksia ja tarpeita.
He, jotka pystyvät huonommin hyödyntämään vastaanottamansa D-vitamiinin, voivat päätyä saamaan liian vähän D-vitamiinia noudattaessaan perinteisiä saantisuosituksia. Carlbergin tutkimuksen mukaan suomalaisten on syytä tarkastella omaa D-vitamiinin saantiaan ja mahdollista tarvettaan D-vitamiinivalmisteen käytölle, sillä vuodessa on viisi pimeää kuukautta, jolloin Suomessa ei voi hyödyntää aurinkoa D-vitamiinin muodostuksessa. Lähitulevaisuudessa uusi teknologia ja diagnostiikka voivat auttaa takaamaan useimmille riittävän ja tarpeita vastaavan D-vitamiinin saannin.
